Syksy samaan syssyyn?

Syksy, tuo vuodenaikojen märkä rätti vasten kasvoja

Luonnonkiharoita kantavalle päähenkilölle syksy on juuri se aika vuodesta, kun jokainen uloslähdön hetki aloitetaan tarkistamalla sääennuste seuraavalle 3 tunnille. Laukkuun varataan matkakoon hiuslakka taltuttamaan nuo painovoimaa uhmaavat hiuskarkulaiset.

Sateenvarjo on myös käsiveskan vakiovaruste ja vaikka sen kanssa kulkeminen siinä vesisumussa tuntuukin ajoittain typerältä, sen tekee silti suojellaakseen hiuksia siltä valtavalta pörröltä, jonka tuo joka syksyinen tihkusade saisi aikaan.

Kaikesta tästä varautumisesta huolimatta sitä mietti illalla peiliin katsoessa, että olikohan se 45 minuuttia hiustenkuivaajan ja suoristusraudan kanssa aamulla vietetty aika kuitenkaan kaiken tämän arvoista.

Tämä, kosteiden kelien peikko, oli läsnä myös miunkin syksyissä ennen kiharametodia. Kun ilmat muuttui sateisemmiksi ja kylmemmiksi alkoi väsytystaistelu paljaan pään pakkaskestävyyden ja pipon käytön aloittamisen välillä. Koska pipon laittaminen siihen hiuslakalla tarkkaan asetellun hiuksia muistuttavan kypärän päälle olisikin sitten jo täysin menetetty peli, oli syksyksi ostetussa takissa poikkeuksetta huppu vakiovarusteena.

Henkilökohtaisesti kartoin sadetta kyllä kesälläkin, mutta syksyllä sen todennäköisyys vaan oli suurempi, joten siksi varmaan jäänyt siitä myöskin päälimmäisenä mieleen. Kuitenkin vasta kiharamatkallani olen ymmärtänyt miksi hius reagoi sään muutoksiin, ja tämän seikan sisäistäminen on ollut yksi suurimpia oivalluksia hiusteni hoidossa.

Mikä muuttui metodin myötä?

Tuon yhden tutun peikon kanssa tehtiin sinun kaupat heti metodin alkumetreillä. Yksi ensimmäisistä oppimistani asioita oli, että kihara hius tarvitsee ennenkaikkea kosteutta. Ja kosteuttahan saa helpoiten tietenkin vedestä.

Siispä neiti Tihkusade käykin hyvin huolettomasti välillä freesailemassa miun kiharoita kotimatkalla. Itse asiassa ostinpa itselleni tätä peikkoa K-raudasta ihan omassa pullossaan ja käytän sitä päivittäin aamuisin kiharoiden freesaamiseen, jos siis sattuu niin huono mäihä, ettei ulkona ennusteen mukaan sada päivän aikana tippaakaan.

Tihkun isoveli Kaato ei ole se bussipysäkin miellyttävin tyyppi. Mutta sen kanssa kyllä pärjää, koska häneen törmätessä ei ole vielä kertaakaan tuntunut oudolta turvautua sateenvarjoon.

Tihkusateen sijaan miun syksyistä kiharanhoitorutiinia on häirinnyt tänä vuonna tieto kahden piinaavan peikon poikasen olemassaolosta. Nämä on vähän moniulotteisempia ja vaikeampia havaita silmällä taikka edes siitä kolmen tunnit sääennusteesta. Näistä kavereista puhutaan kiharapiireissä paljon, joten ajattelin heidät esitellä myös teille.

Nämä kaksospojat ovat ilmankosteus ja kastepiste. Ilmankosteuden olen tavannut todennettavasti jo kerran aikasemminkin. Se oli vuonna -95, kun saavuttiin perheen kanssa Kreikkaan ja noustiin Hanian lentokentällä lentokoneesta. Tiedättehän te se tunteen, kun vaatteet liimautuu ihoon kiinni ja kaikkien luonnonkiharaisten suomalaisten hiukset saavat lisää volyymiä kahdeksasosa sekunnissa. Jep, ne on niitä useimmiten tunnettuja ilmankosteuden aiheuttamia jekkuja.

Juuri nämä kosteuttavat ominaisuudet olivat niitä tutumpia jekkuja miullekkin, mutta nyt metodin aikana olen ymmärtänyt, että tämän kaverin jekkuilu tuppaa näin syksyllä kääntymään päinvastaiseen, hiukan kuivempaan, suuntaan. Ja nyt sitten ollaankin hiusten kanssa ihan uudella alueella, jota en ole koskaan aiemmin osannut edes ajatella.

Photo by Matt on Unsplash

Suhteellinen ilmankosteus on prosenttiluku, joka kertoo paljonko ilmassa on vesihöyryä suhteessa siihen paljonko kyseisessä lämpötilassa sitä voisi olla enimmillään. Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan, joten ilmojen viiletessä kaksosista toinen menettää voimiaan täällä meillä pohjolassa. Silti tämäkin kaveri pystyy vielä hämmentämään, sillä käytännössä ilmojen viileneminen tarkoittaa, että tuo suhteellinen osuus ilmaan mahtuvasta vesihöyrystä on talvella aina suurempi kuin kesällä. Mistä hätäisesti saattaisi ajatella, että ilma on kosteaa, vaikkei todellisuudessa ole. Tämän vuoksi onkin hyvä pitää mielessä, että kylmään ilmaan mahtuu sitä kosteutta kokonaisuudessaan aina vähemmän.

Kylmään ilmaan mahtuu kosteutta kokonaisuudessaan aina vähemmän.

Kastepiste on kaksosista se vekkulimpi. Tämä kaveri kertoo lämpötilan, jolloin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy eli milloin ilman suhteellinen kosteus on korkeimmillaan. Mie ajattelin ensin, että tämähän on kiva kaveri. Tämä kun kertoo aivan suoraan, että tässä, tässä on nyt se Kreikan efekti, oleppa hyvä. Nyt, kun kävelet ovesta ulos niin volyymi on taattu. Valitettavasti kastepiste lämpötila on harvemmin juuri sama mitä ulkona todellisuudessa on. Siispä, kun ulkona on +8 astetta lämmintä, mutta kastepiste on +0,2 astetta niin voidaan sanoa melko todennäköisesti että ei ole vesihöyry ihan heti tiivistymässä. Toisin sanoen, mitä suurempi ero on ilman lämpötilan ja kastepisteen välillä, sitä kuivempaa ilma on.

Mitä suurempi ero on ilman lämpötilan ja kastepisteen välillä, sitä kuivempaa ilma on.

Vaikka ne syksyn suurimmat huolet liittyi aina ennen vesisateeseen olen kiharametodin aikana huomannut viettävän huolestuttavan paljon aikaani ilmatieteenlaitoksen sivuilla katselemassa kaikkea muuta, kuin sitä kolmen tunnin ennustetta. Oma kokemus tästä kaikesta metodin aikana oppimastani tiedosta on, että kastepisteen ja ilmankosteuden seuraamisen merkitys talvella on pienempi kuin kesällä. Kesällä kosteutta lämpimässä ilmassa on enemmän, joten nuo numeeriset peikkokaksosetkin kertoo meille silloin paljon enemmän kuin nyt syksyllä ja talvella, kun ilmat ovat viileitä.

Viileä ilma on aina kuivempi ja kun ilmassa ei enää ole kesän lämpimillä säillä totuttuun tapaan kosteutta on tilanne usein se, ettei kesällä toimineet tuotteet toimikkaan enää samaan tapaan ilmojen kylmetessä. Kiharan hoidossa ehdoton ohjenuora on miulla koko matkani ajan ollut se, että kun jokin ei toimi on tehtävä muutos. Oli kyse sitten tuotteista, tekniikoista tai asenteesta, on tämä ohje toiminut miulla jokaisen kohdatun tänka pån hetkellä.

Kun jokin ei toimi, on tehtävä muutos.

Miten tiedän mitä tulee muuttaa ja milloin?

Katsomalla ja tunnustelemalla. Kiharat kertoo kyllä sen, kun siun kesärutiinit ei enää täytä niiden tarpeita. Yleensä kesän lämpimässä hiukset ovat saaneet osan tarvitsemastaan kosteudesta ilmasta ja pesupäivien hoitorutiini on voinut olla huolettomampaa.

Nyt kun kosteutta ei ilmassa juurikaan ole, tulee hiusten kosteutuksesta huolehtiminen keskittää pesupäiviin. Mitkä oli ne seikat jotka miun rutiinissa muuttui syksyn myötä, mikä oli ensimmäinen kesän jälkeisen kiharahäiriön oire ja mitä ainesosia hiustenhoitotuotteista mie etsin ilmojen kylmetessä ja miksi?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastaukset seuraavassa postauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *